No kenen sitten pitäisi muutosta johtaa?

Tiistai 18.9.2012 klo 17:52 - Kari

1. Organisaation johtaja muutoksen veturina

Organisaation johtaja on tyypillisesti toimitusjohtaja tai yksikön johtaja. Hän on luonnollinen johtaja organisaation muutokselle – asia kuuluu hänen tehtäväkuvaansa.

Hyvää:

-  Tuntee organisaation ja sen ihmiset

-  Tuntee yrityksen tai organisaation sidosryhmät ja ihmiset siellä

-  Tuntee yrityksen historian ja strategian

-  Tietää resurssit ja saa niitä helposti käyttöön

-  Valta ja asema jo valmiina.

Huonoa:

-  On saattanut aiheuttaa muutosta vaativan tilanteen tai jättänyt sen korjaamatta

-  Ongelmat organisaatioon kuuluvien kanssa mahdollisia jo ennen muutostilannetta

-  Mahdollinen ”tunnelinäkö”: saattaa nähdä asiat niin kuin on tottunut näkemään

-  Organisaation poliittisuus, suosikit ja inhokit

-  Uskottavuus voi olla koetuksella suurta suunnanmuutosta tehtäessä.

Milloin:

-  Kun muutos on jatkumoa entisille toimenpiteille

-  Kun muutoksen on aiheuttanut jokin ulkoinen tapahtuma, esim. uusi lainsäädäntö

-  Kun uskottavuus on vankalla pohjalla ja aiemmat tulokset hyviä

-  Kun muutos ei ole radikaali

-  Kun muutos ei vaadi sanojensa tai aikaisemman linjauksensa syömistä normaalia enempää

-  Kun organisaatio ei ole kovin poliittinen.

 

Lue lisää »

Mistä tietää, että turnaround on tulossa?

Torstai 16.2.2012 klo 7:44 - Kari

1) Muutoshitaus: jos toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja oma yritys muuttuu hitaasti

2) Aloiteähky: jos aloitettujen uudistusten määrä on suuri, mutta suuntaa vailla

3) Edestakaiset päätökset: jos tehdään useita päätöksiä, jotka vedetään takaisin

4) Jatkuvat organisaatiouudistukset

5) Säästöt ja kulukuurit, jos ne ulottuvat toiminnan onnistumisen lähteisiin

6) Päätöksenteko politisoituu

7) Virallinen kommunikaatio vähenee ja sisältö kaventuu

8) Ihmisten keskinäinen kommunikaatio yrityksessä vähenee

9) Avainhenkilöitä vaihdetaan perusteetta

10) Avainhenkilöitä lähtee paljon

11) Asiakaskunnassa normaalia suurempaa vaihtuvuutta

12) Halutaan muutoksia moniin voimassa oleviin sopimuksiin

13) Poikkeukselliset henkilöstötoimet: esim palkanleikkaukset

14) Myydään yrityksen osia alihintaan

15) Yrityksen toimiala joutuu myllerrykseen

       - teknologiset läpimurrot tai muutokset

       - säännösten muutos

       - asiakaskunnan muutokset

       - toimittajapuolen muutokset

16) hallituksen ja omistajien levottomuus sekä muutokset omistusrakenteissa

 

JA ENNEN KAIKKEA JOS: Yrityksen talous on ollut pitkään huonossa kunnossa tai organisaation tuottavuus on kaukana vaaditusta.

 

Millainen Suomi?

Sunnuntai 5.2.2012 klo 15:32 - Kari

Suomi on jo muuttunut, emme vain huomaa sitä. Tämä ei ole se paikka, minkä muistammme sen olevan. Tässä muutama esimerkki:

- Suomen väkiluku on nyt 5,4M ihmistä

- Suomessa on jo nyt melkein miljoona yli 65-vuotiasta

- 50 - 65 vuotiaita on n. 1,2 M henkeä

- Teoreettisesta työvoimasta 50 - 65 vuotiaita on jo noin 1/3 osaa

- Nokia maksoi veroja Suomeen 2007 1,7 Miljardia € ja 2010 1,6 Miljoonaa € (Kauppalehti)

- Suomessa on noin 262 000 yritystä. Näistä suuryrityksiä on 0,2% ja keskisuuria 0,9% (50 - 250 henkeä töissä)

- Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskentelee 862 000 ihmistä eli 63% yrityssektorin ihmisistä

- 2005 jälkeen 75 % uusista työpaikoista on syntynyt PK-yrityksiin

Onkohan aivan varmaa, että poliitikot, puolueet, keskusjärjestöt, valtio, kunnat, ihmiset jne ovat sisäistäneet tämän? Näyttää siltä, että se miten elämme ja puhumme perustuu vanhoihin tietoihin.

Uskommeko yhä auktoriteetteihin, keskusjohtoon, TUPO-ratkaisuihin, sääntelyyn, joukkovoimaan, julkisiin palveluihin, valtion rooliin, puolueiden mahtiin, ammattiliitoihin, vuorineuvoksiin jne.

Vai pitäisikö asioita tehdä uudelta pohjalta?